Vähän erilainen raparperipaistos

Jotkut sanovat sanovat tätä raparperihyveeksi, mutta meillä on aina puhuttu paistoksesta. Yleensä olen tottunut päällystämään raparperit kaurahiutaleista, sokerista ja voista sekoitetulla kuorrutteella, mutta tällä kertaa ajattelin kokeilla valmistaa äidin sunnuntaina mukaan pakkaamat raparperit vähän eri tavalla.

En muista, mistä olen tämän ohjeen alun perin bongannut, mutta jokin aikaa sitten Kalastajan vaimo teki tällaista ja minulle muistui mieleen, että hyvin samankaltaisen ohjeen olen joskus kirjannut ylös.

Pähkinäinen raparperipaistos

raparperia (noin 6 - 8 vartta)
0,5 dl sokeria
2 tl vehnäjauhoja

Murotaikina:
2 dl jauhoja
1 dl sokeria
1 tl kanelia
125 g voita
1 dl murskattuja saksanpähkinöitä

Paloittele raparperit. Levitä ne voidellun piirakkavuoan pohjalle. Ripottele päälle sokeri ja vehnäjauhot. (Tällä sokerimäärällä raparperit jäivät mukavan kirpsakoiksi, joten jos pidät makeammasta, lisää kaikin mokomin sokerin määrää.)

Pehmitä voita hieman mikrossa. Lisää voin joukkoon kuivat aineet ja sekoita murumaiseksi taikinaksi. Murustele taikina raparperien päälle. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on rapea.

Sateinen tiistai alkoi näyttää kummasti paremmalta :).

Leijonat Tampereella

Leijonat olivat tänään Tampereen keskustorilla. Me ollaan täällä vähän hitaampia, muuallahan sitä mestaruutta taidettiin juhlia jo viikko sitten. Sateen takia melkein jätin koko bileet väliin, mutta sitten ilma alkoi kuuden aikaan kirkastua, joten suuntasin kolmenkymmenentuhannen muun tapaan kaupungille.

Tulipahan siis käytyä. Esimerkiksi viidentoista vuoden päästä olisi voinut harmittaa, että miksi ei silloin vuonna 2011 tullut mentyä. Seuraavaa tilaisuutta voi joutua taas odottamaan. :)

Miinukset:
- Siellä esiintyi Lovex.
- Siellä esiintyi Uniklubin Jussi.
- Siellä esiintyi Pate Mustajärvi.
- Turkoositakkinen tyttö nousi edessäni isänsä harteille aina, kun Leijonat olivat lavalla, mikä heikensi olennaisesti näkyvyyttä. (Olisin heittänyt sitä, jos olisi ollut jotain millä heittää.)
- Näin Timo Jutilan tanssivan.
- Leijonat eivät tainneet enää olla aivan niin fiiliksissä kuin vaikkapa viikko sitten :).

Plussat:
- Auton sai helposti parkkiin.
- Näin pokaalin.
- Kuulin Mikko Koivun puhuvan (vaikka eihän se nyt mikään Saku Koivu ole).
- Pääsin hoilaamaan Sankarit-biisiä.

Maastoilemassa islanninhevosilla

Tänään suunnattiin muutaman työkaverin kanssa islanninhevostalli Rimuriin. Hauhon maastoja tutkiskellessa mieli lepäsi. Sääkin selkeni sopivasti aamun tihkusateesta auringonpaisteeksi. Nyt ei kyllä pysty ihan sanoin kuvailemaan, miten kiva iltapäivä oli.

Hevosten laittoa.

Retken jälkeen oli hymy herkässä. Paula ja Askur (vas.), Taina ja Táta sekä Hanna-Kaisa ja Jalle.

Jalle sai Hanna-Kaisasta fanin.

Ennen tarhaan vientiä Tátan oli pakko päästä hamuamaan houkuttelevaa vihreää ruohoa.

Tämä oli meillä jo toinen kerta samaisella tallilla, ja ainakin minä olen aivan myyty. Ihanat hevoset, mukava opettaja ja kaikin puolin kiva ympäristö. Varmasti mennään vielä uudestaankin.

Appelsiinilla maustettu suklaakakku

Minulla oli jo täydellisen suklaakakun resepti. Nyt minulla on kaksi. Törmäsin ranskalaiseen suklaakakkuun netissä haahuillessani, kun osuin Nooras söta o saltiga -blogiin. Mieleeni muistui suklaakakku, jota kaverini ranskalainen kämppis leipoi joskus Espanjassa. Kakku oli muistaakseni maustettu appelsiinilla. Reseptiä en silloin saanut, sillä se oli kuulemma sukusalaisuus.

Tästä hatarasta muistikuvasta lähti siis idea jalostaa suklaakakun reseptiä. Kaksi arvovaltaista raatia (euroviisukatsomo ja työkaverit) on nyt lopputuloksen testannut, ja kakku sai hyväksyvän arvion. Itsekin olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen, joten tässä teille kokeiltavaksi:

Appelsiinilla maustettu suklaakakku

200 g voita
200 g tummaa suklaata
2 dl sokeria
4 munaa
1 rs sokeroituja appelsiininkuoripaloja
yhden appelsiinin raastettu kuori
3½ dl vehnäjauhoja

Paistaminen: 225 °C, 10–15 minuuttia

Sulata voi ja suklaa mikrossa. Anna jäähtyä hieman. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä voi-suklaaseos muna-sokerivaahtoon. Lisää appelsiininkuoripalat ja appelsiinin raastettu kuori. Lisää vehnäjauhot kääntelemällä, älä vatkaa. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun pyöreään irtopohjavuokaan. Paista kakkua 10–15 minuuttia 225-asteisessa uunissa. Kakun kuuluu jäädä keskeltä valuvan raa'aksi, joten ota kakku pois heti, kun sen pinta on kypsynyt, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Tarjoile kakku esimerkiksi kermavaahdon, vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.

Euroviisukatsomon ruokia

En ole mikään hirvittävä euroviisufani, joten lauantainen finaali oli vain hyvä tekosyy kutsua ystäviä kylään, syödä ja korkata pullo kuohuviiniä :).

Menu ei ollut mitenkään hienosti viisuteemaan suunniteltu, mutta sattumalta pöytään eksyi ruokia useammasta Euroopan maasta. Focaccia-leivän ohje löytyi Kodin kuvalehden sivuilta. Erityisesti siinä kiinnitti huomion tuo spelttihiutaleiden käyttö. Muokkasin ohjetta hienoisesti, tässä oma versioni:

Focaccia-leipä

5 dl vettä
1 ps (11 g) kuivahiivaa
2 tl suolaa
1 rkl siirappia
3 dl isoja spelttihiutaleita
2 dl silputtuja, aurinkokuivattuja tomaatteja
n. 10 dl vehnäjauhoja (alkuperäisessä ohjeessa jauhoja oli 11 - 12 dl)
3/4 dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä purkista

Pinnalle
oliiviöljyä voiteluun
suolakiteitä

Kuumenna vesi noin 42-asteiseksi. Lisää hiiva, suola, siirappi ja spelttihiutaleet. Sekoita hyvin. Lisää tomaattipalat ja alusta jauhot vähän kerrallaan. Lisää lopuksi öljy. Taikinan pitää jäädä pehmeäksi. (Itse lisäsin taikinaan jauhoja yhteensä 9,5 dl ja sen jälkeen en jaksanut taikinaa enää vaivata, joten mielestäni jauhoja ei tarvita ihan alkuperäisen ohjeen mukaista määrää.) Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi.

Alkuperäisessä ohjeessa taikina kehotaan kaulimaan, mutta ainakin omani onnistui ihan hyvin, vaikka vain painelin sen uunipellille. Reunoille kannattaa jättää muutama sentti tyhjää, sillä leipä suurenee vielä uunissa paistuessaan.

Kohota leipää liinan alla vielä 15-20 minuuttia. Voitele leipä oliiviöljyllä. Ripottele päälle suolakiteitä ja painele niitä sormilla taikinan sisälle. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla 13-15 minuuttia.

Halloumisalaatin ohje löytyi puolestaan nopean googlettelun jälkeen Kotilieden sivuilta. Jotenkin idea yhdistää sitrushedelmät ja suolainen halloumi kiehtoi heti. Jos nyt tekisin salaatin uudelleen, jättäisin ehkä tuon verigreipin pois ja käyttäisin esimerkiksi kaksi veriappelsiinia. Tai sitten tekisin hieman erilaisen kastikkeen. Näillä aineksilla salaatista tuli hieman liiankin sitruksinen. Enkä ihan varma ole sinapista tuossa kastikkeessakaan.

Sitruksinen halloumisalaatti
(noin neljälle)

ruukku jääsalaatti
ruukku lollo rosso -salaattia
1 verigreippi
1 veriappelsiini
1 avokado
1/2 rasiaa kirsikkatomaatteja
herneenversoja
1 halloumijuusto

Kastike:
sitruunamehua
oliiviöljyä
sinappia
suolaa

Huuhdo ja revi salaatit. Leikkaa sitrukset lohkoiksi, pilko avokado ja puolita kirsikkatomaatit. Paista halloumijuustosiivuja pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Kokoa salaatti kulhoon tai laakealle vadille. Asettele salaatin päälle halloumisiivut ja koristele herneenversoilla.

Eräänlainen maalaissalaatti

Tämän vuoden grillauskausi on tietenkin jo avattu. Vappuna grilliin satoi kyllä rakeita, mutta eikös se jotenkin niin mennyt, että aina on hyvä sää grillata.

Grillattujen ruokien kanssa sopii esimerkiksi tällainen yksi maalaissalaatin muunnos. Teen tätä yleensä uusista perunoista, mutta toistaiseksi oli vielä pakko tyytyä vanhoihin. Salaatteihin on tosi vaikea antaa mitään määriä, eikä ne mielestäni niin tärkeitä olekaan. Suluissa kuitenkin tuohon kuvan salaattiin käyttämäni määrät. Tästä söi kaksi, ja vielä sitä jäi vähän seuraavaksi päiväksi grillimakkaran seuraksi.

Eräänlainen maalaissalaatti

salaattia (yksi ruukku)
perunoita (6 kpl)
kevätsipuleja (4 kpl)
pekonia (1 pkt)
kananmunia (5 kpl)
kirsikkatomaatteja (puoli rasiaa)

Kastike:
öljyä
sitruunamehua
suolaa
rosmariinia

Keitä perunat, keitä kananmunat ja paahda pekonisiivut rapeiksi pannulla tai uunissa. Revi salaatti laakean vadin pohjalle. Paloittele perunat, pilko kevätsipulit ja puolita kirsikkatomaatit. Lisää ainekset vadille. Sekoita kastikkeen aineet, ja valuta se salaatin päälle. Lisää lopuksi puolitetut kananmunat ja pekoniviipaleet.

Herran tarhurit

Hävettää melkein tunnustaa, mutta en ole aikaisemmin lukenut yhtään Margaret Atwoodin kirjaa, vaikka olen kuullut hänestä kehuja vähän joka käänteessä. Herran tarhurit on takakannen mukaan "häikäisevän mielikuvituksellinen, ekokriittinen puheenvuoro maailmasta, jota kohti olemme menossa".

On vuosi 25 ja Herran tarhurien ennustama katastrofi eli vedetön tulva on tapahtunut. Nuorempina tarhureihin kuuluneet Toby ja Ren selviävät katastrofista tahoillaan, mutta eivät tiedä keitä muita on elossa, kuka on ystävä ja kuka vihollinen.

Atwoodin kuvailema tulevaisuuden maailma vaikuttaa välillä pelottavan tutulta ja mahdolliselta. Kirja nappasi ainakin minut tehokkaasti mukaansa. Atwoodin kieli on aika mahtavaa, ja se on säilynyt hienosti myös suomennoksessa. Ainoa mikä jäi vähän kaihertamaan, oli loppu. Se jätti mielestäni aika paljon avoimia kysymyksiä. (Tai sitten olen vain lukenut viime aikoina liikaa Himoshoppaaja-kirjoja... Niissä kun kaikki asiat aina selviävät lopussa ja kaikista tulee onnellisia.)

Sitruunaa sitruunaa

Sitruuna on viime aikoina kuulunut hedelmäkulhomme vakioasukkaisiin, sillä tuntuu, että sitä voisi laittaa kaikkiin ruokiin ja leivonnaisiin. Vappuviikonloppuna leivoin sitruuna-jugurttikakkua. Ihanan helppo ohje, aineet vain sekaisin ja taikina kakkuvuokaan. Kuorrutteen ansiosta kakusta tulee tavallista kuivakakkua mehukkaampi. Tämä kakku kuuluu myös niihin leivonnaisiin, mitä teen silloin, kun mikään muu ei innosta tai on kiire ja jotain tarjottavaa pitäisi keksiä. Luottokamaa siis.

Sitruuna-jugurttikakku

1 dl maustamatonta jugurttia (suosittelen kreikkalaista, saat täyteläisemmän maun)
2 1/2 dl sokeria
3 munaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl raastettua sitruunan kuorta
1 dl rypsiöljyä

kuorrute:
2 sitruunan mehu
1/2 dl tomusokeria

Sekoita huolellisesti keskenään jugurtti, sokeri ja munat. Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe ja raastettu sitruunankuori ja lisää jugurtti-munaseokseen. Lisää öljy nauhana valuttaen ja sekoita kunnes taikina on tasaista ja pehmeää.

Voitele kakkuvuoka (jos käytät irtopohjavuokaa, kannattaa vuorata pohja leivinpaperilla). Kaada taikina vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa n. 20-30 minuuttia. Tämän kakun kohdalla on erityisen tärkeää, ettet paista sitä liian kuivaksi. Tee siis tasaisin väliajoin testi hammastikulla – heti kun kakun keskelle pistetty hammastikku tulee puhtaana ulos, ota kakku pois uunista.

Anna kakun jäähtyä. Sekoita puristettu sitruunamehu ja tomusokeri ja kaada kakun päälle. Kannattaa ensin kaataa osa kuorrutteesta kakun päälle ja antaa sen imeytyä kunnolla, sen jälkeen kaataa loput. Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä.

(Ohje jälleen kerran täältä.)

Matonkuteen uhri

Aluksi piti virkata nahkahansikas kädessä, kun kude hiersi sormet ihan rakoille. Nyt matto alkaa olla jo niin iso, että sitä on vaikea pitää sylissä. Tänään saatoin käyttää hieman liikaa voimaa, sillä virkkuukoukku napsahti poikki.

Onneksi työpaikka varusti meidät juuri tällaisilla 10 mm virkkuukoukuilla vähän aikaa sitten, joten uusi koukku oli jo laukussa odottamassa. Toivotaan että se on hieman kestävämpi kuin edeltäjänsä, niin voitte joskus nähdä tämän valmiinakin.

Vappuaaton bellinit

Vappuaaton bellinit syntyivät tuoreiden persikoiden puutteessa säilötyistä. Ei tämä nyt muutenkaan ihan oikeaoppisesti mennyt, sillä kuohuviinikin oli ehkä tähän vähän liian makeaa. Kivoilta kuitenkin näyttivät ilta-auringossa ja ihan hyviltä myös maistuivat.

Bellini

1/3 lasi persikkapyreetä
2/3 lasia kuohuviiniä

Lusikoi persikkapyreetä lasin pohjalle ja täytä lasi kuohuviinillä. Sekoita varovasti.