maanantai 27. toukokuuta 2013

Mansikkajuustokakku lasissa


Kesän ekat kotimaiset mansikat syöty. Olipa ne taas hyviä, nam. Meillä oli sunnuntaina harvinaisia vieraita, joille tein ruoaksi hot dogeja revitystä possusta ja jälkkäriksi mansikkajuustokakkua lasissa. Vieraiden vähän yli kolmikuukautinen vauva vasta harvinainen tapaus olikin: nukkui koko ruokailun ajan kiltisti sohvalla.

Hot dogien ohjetta luvassa myöhemmin, aloitetaan tällä kertaa jälkkäristä. Törmäsin tähän ohjeeseen Tuulin blogissa, johon se taas oli kulkeutunut Suklaapandan keittiöstä. Kumpikin meistä on tainnut ohjetta vähäsen muokkailla, mutta minusta on silti aina kiva linkitellä alkuperäislähteisiin :).


Mansikkajuustokakku lasissa
(4:lle)

200 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g turkkilaista jogurttia
3 rkl sokeria
(½ tl vaniljasokeria)
5-10 kaurakeksiä
1 rkl tyrnihilloa
n. 4 dl tuoreita mansikoita

Murskaa keksit (murskaa ensin vaikka 5, niin näet vähän paljonko niitä kuluu). Vatkaa tuorejuustoa muutama minuutti. Sekoita jogurtti, sokeri, vaniljasokeri sekä tyrnihillo tuorejuuston joukkoon. Lohko mansikat. Täytä lasit tai jälkiruokakulhot vuorotellen kekseillä, juustoseoksella sekä tuoreilla mansikoilla. Koristele lopuksi muutamalla mansikanlohkolla, keksimuruilla sekä halutessasi tuoreella mintulla tai sitruunamelissalla.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Up in the air


Yhtenä päivänä lähdimme katselemaan Dubrovnikia ylhäältäpäin. Köysirata vie melkein suoraan vanhastakaupungista vieressä kohoavalle Srđ-vuorelle.




Vuoren huipulla on 1800-luvun alussa rakennettu Fort Imperial, joka kärsi pahoin 1990-luvun alun Kroatian itsenäisyystaisteluissa (tai Jugoslavian sisällissodassa, millä nimellä sitä halutaankaan kutsua). Mikäli oikein ymmärsin, niin 1980-luvulla linnoitus on palvellut myös diskona :). Nyt yhdessä osassa linnoitusta on sodasta kertova näyttely, mutta ulkoapäin kiertäessä kyltit varoittavat liikkumaan omalla vastuulla.







Näköalat olivat upeat, ja mielestäni visiitti vuorella kyllä kannatti. Vaikka alaspäin lähtevää vaunua odottaessa jouduimmekin valtavan aasialaisturistiryhmän saartamaksi ja tönittäväksi. Täytyy kyllä sanoa, että olivat melkoisen kovia rynnimään :).


Ylhäältä näkyi hyvin myös ihan Dubrovnikin edustalla oleva kelluva puisto eli asumaton Lokrumin saari. Saarelle on vanhankaupungin satamasta vain kymmenen minuutin laivamatka. Meidän piti viimeisenä päivänä käydä täällä kiertelemässä, mutta sitten olikin niin kova tuuli, etteivät laivat kulkeneet. Pah. Kajakkiretkellä päästiin aika lähelle, mutta olisi saari varmasti ollut ihan kunnollisen visiitin arvoinen.










Vanhakaupunki näytti yläilmoista(kin) ihan satukaupungilta.


perjantai 24. toukokuuta 2013

Kolmastoista toden sanoo?

Täällä ollaan perjantaina hyvin tuomitsevia erästä kirjaa kohtaan, jota ei ole vielä edes luettu. Loman aikana posti oli tuonut Sookie Stackhouse -kirjoista kolmannentoista, eli uusimman ja toivottavasti myös viimeisen. Olen lukenut kirjasta vähän kaikenlaista, ja nyt en ole ihan varma, uskallanko edes aloittaa sitä.


Oikeasti minun ei tietenkään pitänyt lukea kirjasta mitään ennen kuin saisin sen käsiini, vaan ajattelin pitää mieleni avoimena, vaikka tarinaa jo pari kirjaa onkin johdateltu ihan huonoon suuntaan. Yksi klikkaus netissä johti kuitenkin toiseen. Eikä loppuratkaisun selvittämiseen sitten hirveän montaa klikkausta edes tarvittu. Onko joku jo lukenut?

Onko jollain muuten vastaavia pahoja tapoja? Minun toinen kirjoihin liittyvä klassikkopaheeni on lukea takasivulta muutama rivi... Tiedän, hölmöä. Mutta sillä tavalla olen valmistautunut pahimpaan, jos loppu onkin jotain muuta kuin odotin. Twilight-kirjojen viimeisen osan juonen luin wikipediasta ennen kuin menin ostamaan kirjaa, koska pelkäsin niin hirveästi, että Bella ottaakin Jacobin tai jotain muuta vastaavaa...

tiistai 21. toukokuuta 2013

Mutkan kautta kotiin

Täällä ollaan. Pienen viivästyksen jälkeen, mutta ollaan kuitenkin. Omassa sängyssä on taas kiva nukkua, mutta on tämä lomalta palautuminen aina tällaista...

Meidän tosiaan piti kotiutua reissusta lauantaina illansuussa, mutta koneesta oli mennyt jotain rikki matkalla Suomesta Kroatiaan. Vikaa ei saatu korjattua Dubrovnikin kentällä ennen kuin paikan päälle lennätettiin teknikko Norjasta, joten sinne jäi kone paluumatkalaisineen. Lauantaina oli varmaan koko reissun paras sää ja harmittelin vielä aiemmin matkalla kentälle, että tylsää lähteä kun aurinko paistaa ihan taivaan täydeltä. Lentoyhtiön järjestämässä hotellissa oli uima-allas ja yksityinen ranta, joten hirveästi ei siinä vaiheessa, kun lojuttiin aurinkotuoleissa kylmät oluet kädessä, harmittanut yksi ylimääräinen lomapäivä. Sunnuntaina kyllä harmitti sitten vähäsen, kun meidän lento oli aikataulutettu heti kahdeksaksi, mikä tarkoitti mukavaa kello viiden herätystä.

Mutta takaisin loman alkuun. Meidän hotellimme (tai guest-house se taisi olla, mikähän se on sit suomeksi - majatalo kuulostaa jotenkin niin 1700-luvulta)  Apartment Artemis oli noin kymmenen minuutin bussimatkan päässä Dubrovnikin vanhasta kaupungista Lapadissa. Sijainti oli aika loistava: ranta, ravintolat, kauppa ja bussipysäkki ihan kivenheiton päässä, mutta hotelli oli kuitenkin tosi rauhallisella paikalla. Hotellissa oli vain neljä huoneistoa, ja me olimme melkein koko viikon ainoat asukkaat. Hotellin emäntä oli superystävällinen. Yhtenä päivänä hän muun muassa oli nähnyt, kun olimme kastuneet rankkasateessa aivan läpimäriksi ja tuli tarjoamaan heti meille mahdollisuutta käyttää hänen pyykinpesukonettaan. Toisena päivänä hän oli katsonut säätiedotuksesta, että on luvattu mahdollisia sadekuuroja ja tuli kysymään tarvitsemmeko sateenvarjoja lainaksi.

Ensimmäisenä iltana kävelimme koko niemimaan, jolla Lapadin alue sijaitsee, ympäri. Hotellin emäntä sanoi, että siihen menee 40 minuuttia, meillä taisi mennä lähemmäs kaksi ja puoli tuntia... Tosin tehtiin kyllä yksi terassipysähdys matkalla. Tässä kuvia kävelyretkeltä.






Elämäneliksiiriä minipullossa.






Tässä vielä meidän hotelli ikuistettuna miehen kännykällä noin viisi minuuttia ennen lähtöä. Nyt nukkumaan. Kirjoittelen lisää reissupostauksia, kunhan saan aikaiseksi.


sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Ensimmäiset päivät Kroatiassa

Terveisiä Dubrovnikista, Kroatiasta. Täällä on lämmintä. Välillä jopa aivan sairaan kuuma. Tänään jouduttiin myös keskelle rankkasadetta. Kun sataa, sataa sitten näköjään ihan kunnolla. Sateen loppumista odotellessa on hyvä omistautua hetkeksi bloggaamiselle.

Meidän hotelli on Lapadissa, noin kymmenen minuutin bussimatkan päässä Dubrovnikin vanhasta kaupungista. Eilen tutustuttiin alueeseen kävellen. Istuttiin muun muassa terassilla, jossa meri oli kirjaimellisesti ihan jalkojen juuressa. Kuvat ovat nyt valitettavasti kännykkälaatua, kun en saanut kuvia järkkäristä siirrettyä tabletille.




Tänään lähdettiin tutkimaan vanhaa kaupunkia. Kaupunginmuureilta sai hyvän kokonaiskuvan, vaikka siinä vähän kapuamista olikin.








Kaupunginmuurilta bongasimme kivannäköisen ravintolan. Kun olimme päässeet muurilta pois, jouduimme kapuamaan katua, joka oli käytännössä pelkkiä portaita, päästäksemme ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja edullista, joten ei harmittanut kiipeäminen.

Kun olimme pistelemässä viimeisiä paloja poskeemme, alkoi sataa. Sateenvarjot esiin, viimeiset pisarat viinilasin pohjalta suuhun, sisälle maksamaan lasku... Ensin ajattelimme jäädä jonnekin pitämään sadetta, mutta kun noin sadan metrin kävelyn jälkeen olimme ihan märkiä, päätimme suunnata bussipysäkille ja bussilla takaisin hotellille.





Oikein hyvää äitienpäivää kaikille mammoille! 



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...